Kari Arvola

Raaseporin kaupungin ja yrittäjä Olli Muuraisen välinen sopimus Billnäsin ruukkikylän kehittämisestä, rakentamisesta ja kaavoituksesta herättää ristiriitaisia ajatuksia paikkakunnalla. Kylän asukkaat ja yrittäjät katsovat tulleensa ohitetuksi suunnittelussa ja peräävät oikeuksiaan. Raaseporin Vasemmisto on huolissaan sekä menettelytavasta, että historiallisen miljöön säilymisestä. Ohessa yhdistyksen kannanotto:

Raaseporin Vasemmisto ry:n mielestä kaupungin johto on toiminut taitamattomasti Billnä­sin ruukkikylän kiinteistöjen myyntihankkeessa. Suhteiden katkeaminen kylän yrittäjiin ja asukkaisiin olisi voitu estää. Kaupan­teon tuok­si­nassa sovittu kaavauudistus olisi pitänyt tuoda yhteiseen neuvottelupöytään en­nen kehittä­mistyötä linjaavan esisopi­muksen runnomista läpi kaupunginhallituk­sessa.

Nyt kaupunki ajaa kiireellä läpi yhden osapuolen kanssa laati­maansa suunnitelmaa ja jät­tää huomiotta vuosia Billnäsin kylää pystyssä pitäneiden yrittäjien ja asukkaiden oikeute­tut intressit.

Mustionjokilaakson osayleiskaavalla suojellun historiallisen miljöön säilyttäminen ja ky­län kehittäminen elinkelpoisena yhteisönä edellyttää ratkaisujen hiomista koko ky­lää edustavilla foorumeilla. Se turvaisi yhteisen edun huomioimisen, estäisi suhteiden kär­jistymisen ja auttaisi myös pysymään kaavatyössä laillisuuden puitteissa.

Raaseporin Vasemmisto katsoo, että kaupungin johdon tulisi ratkaisuissaan turvata sekä oma selustansa että veronmaksajien etu tutkimalla tarkoin kehityshankkeiden realisti­suus ja osapuolten taloudellinen kantokyky.

Antskog, Fiskars, Åminnefors ja Billnäs muodos­tavat Suomessa ainutlaatuisen ruukkikylien kokonai­suuden. Sen kehittämi­nen on kuntalaisille läheinen ja merkityksellinen teh­tävä. Työ vaatii onnis­tuakseen mahdollisimman monien osaavaa ja aktiivista panosta. Sen edelly­tys puolestaan on, että toiminta on avointa ja tasapuolista.

Yli sata asuntoa käsittävän Koy Ruukkiasuntojen myyminen on myös asukkaiden asia. Hei­dän etunsa ja toiveensa pitää ottaa huomioon mahdollista osakekauppaa valmistelta­essa. Asukkaiden yhdistys tulee hyväksyä vakavaksi neuvottelukump­paniksi ja ostajaehdokkaaksi.

Ruukkiasuntojen taloudellinen tilanne ja käypä arvo on syytä määritellä riippumatto­man asian­tuntijan avustuksella. Yhtiön hallintoon liittyvät vastuut tulee selvittää. Kaupun­gin johdon pyrkimys päästä eroon sosiaalisesta asuntokannasta ei saa olla ai­noa toimintaa ohjaava periaate, kun Ruukkiasuntojen tulevaisuutta käsitellään.

Raaseporin Vasemmisto ry:n johtokunta 31.3.2010

Jälkikirjoitus 13.4.2010

Ruukkiasuntojen päälainoittaja Valtiokonttori on aloittanut erityistilintarkastuksen yhtiössä. Tilantarkastuksen avulla yhtiön taloudellisesta tilanteesta ja vastuista saadaan asianmukainen ja riippumaton kuva. Sen jälkeen on mahdollista tehdä laillisuuden puitteissa perusteltuja päätöksiä yhtiön tulevaisuudesta.

Raaseporin kaupunginvaltuuston kokouksessa 22.3.2010 päätettiin äänestyksen jälkeen antaa kaupungin kokonaan omistamalle kiinteistöosakeyhtiö Koy Ruukkiasunnoille 200 000 euron pääomalaina. Lainan myöntämistä kaupunginhallitus perusteli yhtiön akuutilla kassakriisillä. Allekirjoittaneen esitystä lainoituspäätöksen palauttamisesta tilanteen epäselvyyden vuoksi kannattivat SKP:n valtuustoryhmän edustaja sekä kaksi Sitoutumattomien ryhmän valtuutettua.

Valtuutetuilla ei päätöstä tehdessään ollut tietoa Koy Ruukkiasuntojen tosiasiallisesta tilasta sen paremmin kuin vaihtoehdoista, joita yhtiön talouden saattamiseksi jaloilleen olisi käytettävissä - sikäli kuin niitä vuosikausia jatkuneen syöksykierteen jälkeen on käytettävissä.

Kaupungin kiinteistöyhtiöistä vastaava virkamies esitti kokouksessa valtuutetuille harhaanjohtavan tiedon, jonka mukaan Ruukkiasunnoista julkisuudessa ennen kokousta levitetyt taloustiedot perustuisivat tilinpäätökseen.

Tilinpäätöstä ei kokouksen pitohetkellä, eikä vielä tätä kirjoitettaessa 24.3. ole käytettävissä. Yhtiön hallitus ei ole tilinpäätöstä käsitellyt, saati hyväksynyt. Yhtiön taloustilanteen käsittely on Koy Ruukkiasuntojen hallinnossa näin ollen kesken. On ilmeistä, että yhtiön hallitus joutuu osaltaan tekemään myös vastuukysymyksiä koskevia päätöksiä. Ei ole myöskään poissuljettu mahdollisuus, että yhtiö joudutaan hakemaan selvitystilaan.

Raaseporin valtuusto teki lainapäätöksensä ilman lisäselvityspyyntöä ja muita rahoitukseen liittyviä reunaehtoja. Näin se asiallisesti ottaen antoi yhtiölle luvan jatkaa toimintaansa veronmaksajien lisärahoituksen turvin määräämättömän ajan kantamatta murhetta vastuista ja niihin mahdollisesti liittyvistä korvausvelvollisuuksista. Myöskään yhtiön tulevaisuus laajemmin, samoin kuin sen omistamissa asunnoissa asuvien ihmisten kohtalot eivät valtuustoa näyttäneet kiinnostavan.

Valtuuston lainoituspäätös loukkaa kuntalaisten oikeuksia ja aiheuttaa Raaseporin kaupungille taloudellisia menetyksiä. Julkisuudessa lainvastaisesti levitetyt tiedot kiinteistöyhtiön taloustilanteesta heikentävät mahdollisuuksia yhtiön osakkeiden myyntiin yhteisen edun edellyttämällä tavalla. Lisäksi menettely loukkaa yhtiön velkojien oikeuksia. Valtuuston päätös on näkemykseni mukaan kuntalaisten edun vastaisena laiton ja siitä tullaan ilmeisesti valittamaan.

Esiintyneiden ongelmien poistaminen edellyttää Ruukkiasunnot -yhtiön taloudellisen tilanteen ja vastuiden pikaista ja riippumatonta selvittämistä. Raaseporin kaupungin, Koy Ruukkiasuntojen ja sen asukkaiden edun turvaavat vaihtoehdot tulee tutkia kiihkotta sitoutumatta Billnäsin ruukkikylän tulevaisuutta koskeviin kabinettisopimuksiin, joita asiaan liittyen mitä suurimmalla todennäköisyydellä on viritelty.

Kari Arvola

Radiouutinen (30.7.09) kertoi, että Raaseporin verotulojen romahdus yhtyneenä perittyihin talousongelmiin on johtamassa kaupungin kriisikunnaksi. Kehitys on ollut ennakoitavissa. Johtavat kunnallispoliitikot kieltäytyivät tyhmänylpeyttään vuoden 2009 veroprosentin korottamisesta uskotellen itselleen ja muille, että ns. säästötoimilla voitaisiin kuroa umpeen talouden syvenevä kuoppa. Raaseporin Vasemmisto ry:n esittämä veroprosentin korotus jätettiin ylimieliesti ottamatta huomioon budjettia laadittaessa.

Kun kunnallispoliitikot osaavat julkisuuspelin median ja ministeriöiden kanssa, radiouutinen voidaan nähdä kahdessa valossa. Syksyn lähetessä ja politiikan koneen käynnistyessä kaupunginjohtaja esikuntineen on saattanut esittää aidon huolensa kehityksestä julkisuuteen ja toimittaja on kääntynyt asiassa valtiovarainministeriön kuntaosaston puoleen sen arvion kuullakseen. Arvio oli kriisikuntastatuksen läheneminen.

(more…)

Raaseporin kaupungin johto hoitaa lamaongelmia lähdöstä myöhästyneenä ja 90-luvulta peräisin olevien oppien mukaan. Parhaillaan on meneillään juustohöylätyyppinen palvelujen heikentäminen. Kiireellisimpien joukkoon nostettu koulujen lakkauttamisprojekti uhkaa hävittää entisen Pohjan kunnan alueelta peräti kaksi toimivaa ja laadukasta suomenkielistä opinahjoa, Fiskarin ja Klinkbackan koulut. Toimenpiteillä uskotaan saavutettavan säästöjä, vaikka julkisuudessa on kerrottu samanaikaisesti peruskorjaustarpeesta Pohjan kirkonkylän koululla ja laajentamistarpeesta Karjaan Kiilan koululla.

(more…)

Raaseporin valtuuston 17.11. tekemä veroprosenttipäätös lisää paineita palvelujen leikkauksiin.

Demarien ja RKP:n läpirunnoma ratkaisu 20,00 prosenttia takertuu viime keväänä tehtyyn arvioon kaupungin tuloista ja menoista.

Sekä verotulojen kertymään, että kulujen suuruuteen ratkaisevasti vaikuttava maan taloudellinen tilanne on kuitenkin kevään jälkeen olennaisesti muuttunut. Keväänvihreät kuvitelmat eivät kestä syksyn kaamoksessa.

Vasemmistoliiton ja Sitoutumattomien ehdottama 20,25 prosenttia olisi ollut lähempänä todellisuutta, vaikka tuskin sekään olisi kokonaan kattanut tulevan vuoden rahantarpeita.

Kommunistien ja vihreiden lähteminen enemmistön kelkkaan kummastuttaa. Molemmat viestivät vaalien edellä sosiaalisempaa suhtautumista kunnallisten palvelujen tarjontaan. Nyt tapahtui sortuminen veropopulistiseen toiveajatteluun, joka ei jatkuessaan lupaa hyvää Raaseporin kehitykselle.

Onkin ehdottoman tärkeää, että halpahintaisen imagotemppuilun sijasta ryhdytään todelliseen uudistustyöhön. Muutoin on edessä leikkauslinja, joka varmuudella heikentää kunnallisista palveluista riippuvaisen väestönosan peruspalvelujen laatua ja tarjontaa. Sellainen visio ei saa sisältyä Raaseporin tulevaisuuden suunnitelmiin.

Raaseporin ensimmäisten kunnalisvaalien voittajat olivat SDP, Kokoomus, Vihreät ja SKP. Vasemmistoliitto kärsi hienoisen tappion, mutta yhden hengen valtuustoryhmän ja lautakuntapaikkojen avulla aloitteellinen kontrollin politiikka on mahdollista.

Äänisaalis jäi kolmeen prosenttiin, vaikka ennakko-odotukseni olisi ollut lähempänä viiden prosentin rajaa. Entisen SKDL:n perillisistä SKP:n ääniosuus oli 1,9 prosenttia. Sen avulla puolue saa kuitenkin yhden valtuutetun.

Vasemmistoliiton hienoisen tappion suurin tekijä on omien valtuutettujen vähäisyys liitoskunnissa. Pohjassa ja Tammisaaressa valtuutettua ei vasureilla ollut lainkaan. Näin ollen jatkuvuus ja tutut kasvot jäivät puuttumaan. Vasemmistoliittoa ei näissä kunnissa ole vuosiin mielletty poliittisesti vaikuttavaksi voimaksi. Jouduttiin aloittamaan lähes puhtaalta pöydältä. 

Karjaan valtuustossa aktiivisesti vaikuttanut Harry Yltävä nousi ansaitusti Vasemmistoliiton edustajana uuteen Raaseporin valtuustoon. Varavaltuutettuna tulee toimimaan Birgit Kvarnström, tammisaarelainen Raaseporin Vasemmisto ry:n puheenjohtaja. Kolmanneksi eniten vasemmiston ääniä sai allekirjoittanut.

Jos heikohkon menestyksen muita syitä etsitään, niin järjestölasien läpi katsoen vaaleihin organisoituminen olisi pitänyt aloittaa puolta vuotta aikaisemmin. Raaseporin Vasemmisto tosin vilahteli kevään ja kesän aikana mediassa, mutta kasvogalleria jäi suppeaksi. Myös tiedotuksessa haparoitiin. Uusi järjestö ei ollut vielä löytänyt tehokkaimpia toimintamuotojaan. Totuuden nimissä pitää sanoa, että myöskään taloudellisesti edellytyksiä voimaperäiseen vaalikampanjaan ei ollut. Silti näkyvyys lehtien palstoilla oli kohtuullinen. Aivan oma lukunsa on kaksikielisyys. Toistaiseksi Raaseporin Vasemmisto on ollut liiaksi suomenkielisten järjestö, joten kehittämistä riittää.

Kunnallisvaalien ilmettä määritteli valtakunnanjulkisuudessa selvästi kokoomuksen noste ja uho. Sen rinnalla perussuomalaisten menestys tuntui olevan medialle tärkeää. Demarit kärsivät kirvelevän vaalitappion, mutta Keskusta vielä suuremman. Vihreät ajoivat ensi kertaa Vasemmistolliton ohi valtakunnallisissa vaaleissa.

Tilanteen ollessa tämä Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhosen selitys tappion syistä ei vakuuta. Hänen mukaansa Vasemmistoliiton viesti ei mennyt perille. Epäilen selityksen pätevyyttä, viestiä ei joko ollut tai se oli hyvin piilotettu.

Jos politiikassa vihreiden kanssa kamppaillaan heidän aseillaan, demareiden kanssa kilpailemalla voimakkaimmista elvytyspuheista ja perussuomalaisten olemassaoloon ei reagoida lainkaan, niin missä pihvi eli viesti?

Tässä on kysymys, joka varmuudella saa jatkossa aikaan syvällistä pohdiskelua Vasemmistoliiton kentässä.

Jälkikirjoitus 3.11.2008

Tarkasteltuani Raaseporin vaalitulosta äänestysalueittain totesin ilokseni, että Åminneforsissa eli omalla asuinalueellani Vasemmistoliiton kannatus oli 10,3 prosenttia. Se on ylivoimaisesti suurin vasemmiston ääniprosentti koko Raaseporin alueella.

Kiitos tuesta, työ jatkuu!

Raaseporissa suomenkieltä puhuu äidinkielenään noin 30 prosenttia kuntalaisista. Elämme siis lain tarkoittamassa mielessä kaksikielisessä kunnassa. Kahdeksan prosentin vähemmistöosuus riittäisi tämän statuksen saamiseen.

Neljäntoista vuoden kokemuksella voin todistaa, että suomenkielistä ei täällä sorreta ja kantaväestön kanssa umpihämäläinenkin tulee hyvin toimeen. Puheet suomenruotsalaisten ystävällisyydestä ja avoimuudesta eivät ole vailla pohjaa, Pohjassakaan. Myös heikommin suomea puhuvien viranomaisten kanssa kommunikaatio onnistuu, joskus puhumalla vaikkapa yhtäaikaa sekakieltä.

Mutta mutta. Enemmistöasema saattaa aiheuttaa tahatonta yksisilmäisyyttä. Kielilainsäädäntö on perusteissaan selvä, mutta jättää eräitä asioita kunnan omaan harkintaan. Ei jokaista pöytäkirjaa tai dokumenttia voida vaatia käteen molemmilla kunnan kielillä. Demokratia on yleensä enemmistön demokratiaa. Siksi suomenkielisen väestönosan oikeuksien toteutumisesta on pidettävä aktiivisesti huolta.

Lyhyen tähtäimen reseptiä ei ole tarjota. Oman kokemuksen ja havaintojeni tuloksena korostaisin kolmea, suomenkielistä kulttuuria ja kaksikielistä elämää parantavaa asiaryhmää:

1. Kirjastolaitoksen kehityksestä ja elinvoimasta pitää huolehtia. Raaseporin pääkirjasto voi luontevasti toimia Tammisaaressa. Sivupisteet olisivat Karjaalla ja Pohjassa. Kirjastoautokin on ja tuntuu pysyvän. Jos hankinnoissa noudatetaan kielipohjaan perustuvaa prosenttijakautumaa, materiaalin hankintapäätökset tulisi perustaa yhteisesti hyväksytyille periaatteille. Linjausten tueksi olisi hyvä tehdä käyttäjäkyselyitä. Kirjastohenkilökunnan kulttuurintuntemukselle tulee tässä väistämättä suuri merkitys, jotta hankinnoissa seurataan aikaa ja kyetään turvaamaan sekä kotimaisen, että ulkomaisen materiaalin edustavuus.

Hankintojen alakohtainen tärkeysjärjestys olisi ilman perusteluja seuraavanlainen: Kaunokirjallisuus, musiikki, elokuvat. Internetin kehittäminen ja päätteiden riittävyys ovat nykyisin kirjaston laatukriteereitä. Myös lukusali on tärkeä peruspalvelu. Kirjastotoimen merkityksestä näyttäisi vallitsevan poliittinen konsensus. Valtuusto tehköön tämän mukaisia budjettipäätöksiä. Opintomatka Salon kirjastoon kannattaa, vaikka ratkaisuja ei suoraan haluttaisikaan kopioida.

2. Koulujen ohjatut iltapäiväkerhot voivat olla hyvää opastusta suomenkielisen kulttuurin pariin. Jokainen nappula etsiytyy automaattisesti tietokoneen ääreen ja kykenee löytämään sieltä mieltä kiehtovat, äärimmäistä tuhoa ja murskattuja ihmiskalmoja tuottavat pelinsä. Tämän virtuaalikauhulan vastapainoksi ohjattu askartelu- ja harrastustoiminta voisi edistää tasapainoisempaa henkistä kehitystä, omaehtoista suomenkielen käyttöä ja monipuolisemman todellisuuskäsityksen muodostumista.

3. Suomenkielisen median ja viestintästruktuurin tietoinen kehittäminen tulisi olla huomion keskipisteessä. Alueen suomenkielistä väestöä yhdistävää lehteä, Etelä-Uusimaata olisi syytä tukea ilmoittelun ohella myös harrastusjuttujen, reportaasien ja vinkkien muodossa. Internetin avulla voidaan rakentaa hyvin monipuolinen ja -tasoinen tiedonvaihtoa, mielipiteen muodostusta ja yhteistä viihtymistä parantava virtuaaliyhteisö. Se on luontevaa kytkeä kunnan, hengellisten sekä muiden yhteisöjen ja yhdistysten verkkoon, alueen yrityksiä ja niiden tarpeita unohtamatta.

Huomiota pitäisi kiinnittää myös suomenkielisen alueradion palvelun kehittämiseen. Vapaa sivistystyö eri muodoissaan voi alueella suhteellisen hyvin ja ansaitsee jatkossakin täyden tuen. Paikallinen tv-toiminta ja FSTovat medioita, joiden käyttöä tulisi tavalla tai toisella kyetä edistämään.

Suomenkielisen kulttuurin tukemiseen liittyy myös Raaseporin Vasemmiston pohjalaisten kunnallisvaaliehdokkaiden kirjastoa koskeva kannanotto täällä.

Alkaa olla vähän rasitettu sana tuo brändi, mutta sisältää kuitenkin sen, mistä tulevassa Raaseporissa on puutetta. Kolme kuntaa, kaikissa erilainen politiikka, hallintokulttuuri, palvelut sekä oma historiansa ja omat ongelmansa, kaikki nämä pannaan samaan kattilaan kuntaliitoksella.
Kova paikka, jos ajatellaan kuntalaisten identiteettiä taikka uuden kuntakokonaisuuden hahmottamista ja tunnetuksi tekemistä. Raaseporin järjestelytoimikunta tekee työtään uuden organisaation ja ensimmäisen budjetin parissa. Valmistelun onnistuminen testataan käytännössä muutaman tulevan vuoden kuluessa. Jos menee pieleen, niin kuntalaiset maksavat nahoissaan ja yleensä myös kukkarostaan. Jos onnistutaan edes kohtalaisesti, niin jatkotyö on mahdollista.
Raasepori nousee kokonsa puolesta kuntien keskikastiin 29 000 asukkaallaan. Siksi myös yrittäjien joukossa ollaan juuri nyt kiinnostuneita kaupungin mahdollisesti ostamista palveluista. Yrittäjät haluavat osansa siitä 136 miljoonan euron potista, jonka Raasepori arvioi verotuloina ja valtionosuuksina saavansa tulevana vuonna.

Elinkeinopolitiikan mahdollisuudet

Yrittäjät ja yritykset muodostavat sen perusverkoston, jonka varassa oman kunnan alueella taloudellisia arvoja luodaan. Perinteiseen poliittiseen ajatteluun kuuluu kunnallinen elinkeinopolitiikka ja ohjelmatyö. Pidetään palavereja, ideoidaan ja kirjataan paperille hyviä periaatteeita ja tavoitteita. Jos hyvin käy, kunnalta saadaan rahoitusta projektien käynnistämiseen ja tukea virkameisten työpanoksen muodossa.
Erinäisiin projekteihin osallistuneena joudun epäilemään tämän ajattelun hedelmällisyyttä ja tehokkuutta, niin välttämätöntä kuin ennalta harrastettu ajattelu onkin. Siksi haluankin puhua yrittäjävetoisen Raaseporin brändin rakentamisen puolesta. Pari sanaa selitykseksi.

Brändin rakentaminen on käsitettävä kokonaisvaltaisena hankkeena. Se kattaa matkailun, sen tukipalvelut, muut palveluyritykset mutta myös tuotannollisen toiminnan ja alueen elinkeinoelämän kehittämisen ja tunnetuksi tekemisen ulkomailla, Suomessa ja oman kunnan alueella.
Brändi tarjoaa myös kuvan asumisen, koulutuksen ja kulttuurielämän laadusta ja mahdollisuuksista alueella. Jotta brändin rakentaminen olisi tehokasta, sen toteuttaminen tulisi olla ensisijaisesti hyötyjien eli yritysten ja yhteisöjen vastuulla. Brändi ei ole vain logoja, mainontaa ja kampanjointia. Ennen kaikkea se on alueellisten voimavarojen optimointia, yhdistämistä ja kehittämistä.

Kunnan roolina olisi tässä katsannossa puitteiden luominen ja hankkeen tukeminen niillä resursseilla, joita kehittämistyöhän voidaan osoittaa. Brändin rakentaminen tulisi olla vapaata poliittisesta kampituksesta ja pärstäkohtaisen kunnian etsimisestä. Siksi valtuuston tulisi mielellään pitäytyä mahdollistavan päätöksenteon puitteissa. Siksi vetovastuun tulisi olla nimenomaan konkreettisilla yrityksillä.
Brändin rakentamisen käynnistäminen edellyttää organisaatiota. Sellainen voisi olla esimerkiksi yrittäjien muodostama kehitysyhdistys. Sen ensimmäinen tehtävä olisi kammata tiheällä kammalla aikaisemmin tehdyt selvitykset ja hankesuunnitelmat sekä valita niistä käyttökelpoinen aines. Selvityksen yhteydessä todennäköisesti huomattaisiin, että paljon on tehty vuosien mittaan papereita ja konsultit ovat rahansa saaneet. Mutta mitä selvityksistä toteutui ajassa ja paikassa, se on toinen kysymys.

Edellä kuvatun selvittelyn jälkeen voitaisiin tutkia kylmäverisesti, mitä palveluita, millaisia yrityksiä ja missä on todella olemassa. Syntyisi tietopankki, jonka sisältöä analysoimalla syntyisi jo konkreettinen käsitys alueen perustavista vahvuuksista ja heikkouksista, sekä kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista.

Sen jälkeen alkaisi varsinainen työ.