London School of Economicsin ja Oxfordin yliopiston julkistama Hartwellin ilmastokannanotto peräänkuuluttaa innovatiivisia ilmastopoliittisia ratkaisuja.
- Ilmastonmuutos on niin moniulotteinen ongelma, että kansainväliset neuvottelut tai päästökatot eivät sovellu sen käsittelemiseen, sanoo Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola.
Nyt julkistetun ilmastokannanoton yksi perusteesi on, että kaikille maapallon ihmisille olisi saatava mahdollisuus energiankäyttöön. Nykyinen energiantuotanto ei kuitenkaan riittäisi kattamaan energiantarvetta, jolloin uudenlaisten energiantuotantotapojen kehittäminen olisi välttämätöntä. Energiaa olisi silloin pakko tuottaa hajautetummin ja pienemmissä yksiköissä.
- Meillä on suunnaton teknologiavaje, johon tarvitaan kokonaan uusia energiantuotannon menetelmiä, olivat ne sitten aurinkoenergiaa, fuusiota tei vetyteknologiaa tai niiden yhdistelmiä, professori Atte Korhola sanoo. Hän näkee elinolojen parantamisen ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen välillä selkeän yhteyden.
- Kun ihmisten elämänlaatu paranee, heillä on paremmat mahdollisuudet puuttua ympäristöllisiin epäkohtiin. Parhaat ajatukset syntyvät vauraudessa, eivät niukkuudessa, sanoo Korhola.
Askel oikeaan suuntaan
Tutkijaryhmä on oikealla tiellä. Sen korostama globaali energiaongelma on tulevaisuuden keskeisin haaste, ei suinkaan “ilmastonmuutos”, yhteen kirjoitettuna.
Korholan on luonnollisesti hankalaa kuuliaisen EU-maan virallisen yliopiston oppituolin haltijana kirjoittaa asioita aivan sellaisina, kuin ne todellisuudessa ovat. Silti on otettu pitkä askel oikeaan suuntaan, kun todetaan, että ilmaston muutoksen otsikon alla käsitellyt ongelmat tai laajemmin ympäristön tilaan liittyvät haasteet vaativat alueellisia ja konkreettisia toimenpiteitä, eivätkä ole hallittavissa “yhden asian liikkeen” keinovalikoimalla.
Tällä hetkellä maapallon väestöstä karkeasti noin 2/3 käyttää energiaa (ravinto, polttoaine) suunnilleen vain sen verran, kuin heidän elimistönsä ehdottomasti tarvitsee elämistä varten. Teknisesti ja taloudellisesti pidemmmälle kehittynyt kolmannes ihmiskunnasta käyttää energiaa noin 10-20 kertaa enemmän, kuin puhtaasti fysiologinen elämänprosessi vaatii, elintasosta riippuen.
Korhola ja teesien takana oleva tutkijaryhmä toteaa perustellusti, että energiasektorilla on edessämme valtava teknologiavaje. Se tarkoittaa, että tällä hetkellä käytettävissä olevilla keinoilla ihmiskunnan enemmistön elintason myötä kasvavia energiantarpeita ei kyetä tyydyttämään.
Uhkana on energiapula, ei energian liikatuotanto siitä seuraavine ongelmineen. Toisin kuin vihreät ja vihervasemmisto, sekä monet muutkin ekologistiseen ajatteluun taipuvaiset henkilöt ajattelevat, energiavajetta ei kyetä tyydyttämään ns. uusiintuvien energialähteiden avulla. Siihen eivät maapalon uusiintuvat energiaresurssit yksinkertaisesti riitä.
Hajautetulla energiantuotannolla on monin paikoin mahdollisuuksia kasvuun, mutta käytettävissä olevat aineelliset, taloudelliset ja tekniset resurssit eivät mahdollista globaalin energiaongelman ratkaisemista sen avulla. Hajautettuun energiantuotantoon sisältyy runsaasti ekologisia ja luonnonresurssien käyttöön liittyviä riskejä ja ongelmia.
Tutkijaryhmän huomio teknologiavajeesta tulisikin ottaa vakavasti. Tällä hetkellä tehokkain energiantuotannon muoto on ydinenergia. Sen avulla voidaan varsinaista ongelmaa siirtää joitakin vuosia eteenpäin. Tullakseen kokonaisvaihtoehdoksi tutkijaryhmän tarkoittamassa mielessä ydinvoimaltakin vaaditaan merkittävää harppausta eteenpäin.
Energiaa ei voi tyhjästä luoda, sitä ei voida kuluttaa eikä hävittää. Energiataloudessa ei ole oikotietä onneen. Siitä huolehtii maapallon nopeasti lisääntyvä väestö ja energiantuotannon perusteet määrittävä fysiikka lainomaisuuksineen.
Lisäys: Katso myös täältä.