Kari Arvola

Englantilaisen CRU-tutkimuslaitoksen datamanipulointi ja tarkoitushakuinen toiminta ilmastotiedotuksen yhdensuuntaistamiseksi on vain suuren tiedeskandaalin yksi juonne.

Myös monien lähes ainoana tietolähteenään käyttämä Wikipedia on vuosia ahkeroinut ilmastontutkimuksen saralla harrastaen sensurointia, tutkimustulosten valikointia ja kaikkea sitä, mitä asiaan kuuluu, kun jesuittamoraali pääsee valloilleen.

Wikipedian vihreä englantilaistohtori William Connolley kirjoitti vuoden 2003 jälkeen oikeaan uskoon 5428 artikkelia ja harrasti muutoinkin vastaavana toimittajana tiedon valikointia oman veljeskuntansa parhaaksi. Jos jokin artikkeli ei häntä miellyttänyt, hän yksinkertaisesti kirjoitti sen uusiksi tai poisti kokonaan. Tällaisia artikkeleita oli yhteensä viitisensataa.

Lue lisää täältä.

http://network.nationalpost.com/np/blogs/fullcomment/archive/2009/12/18/370719.aspx

Jälkikirjoitus 10.1.2010

University of East Anglia -yliopiston ilmastontutkimusyksikkö CRU kärähti viime vuoden lopulla datamanipuloinnista ja salaliittomaisesta ilmastontutkimuksen tulosten väärentämisestä, todennäköisesti sisäisen vuodon ansiosta.

Tiedemaailman ja poliitikkojen olisi luullut ottavan tyydytyksellä vastaan julkisuuteen vuotaneet tiedot. Onhan totuus sääolojen muutoksista sentään ainoa pitkällä tähtäimellä pätevä ohjenuora esimerkiksi energiapolitiikan linjauksia tehtäessä.

Kun CRU:n johjata Phil Jones myönsi julkisuuteen tulleet tiedot oikeiksi ja joutui jättämään postinsa, laitoksen ympärillä käynnistettiin virallinen tutkimus. Voisi kuvitella, että tutkimus keskittyy todettuihin väärennöksiin ja tiedon pimityksiin ja pyrkii saattamaan syylliset edesvastuusteen, mutta niin ei suinkaan ole käynyt.

Nyt tietovuotoa tutkii poliisin terrorisminvastainen yksikkö tarkoituksenaan ilmeisesti löytää laitoksesta se henkilö tai henkilöt, jotka näkivät välttämättömäksi kertoa muulle maailmalle, millaisilla menetelmillä YK:n yhteyddessä toimiva hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC ilmastonmuutosnäkemyksiään perustelee. Aiheesta lisää täällä.

Kuukausien kansainvälinen mediarumputuli katastrofiuutisineen ei riittänyt varmistamaan Kööpenhaminan ilmastokokoukselle järjestäjien toivomaa läpimurtoa. Kokous epäonnistui täydellisesti. Päätösjulkilausumaa ei edes käsitelty, se merkittiin tiedoksi. Tilannetta ennakoin jo aikaisemmassa artikkelissani.

Suurelta yleisöltä jää politiikan retoriikan vuoksi ehkä ymmärtämättä, mistä kiikastaa. Kuvitellaan, että maailman mahtavat pyrkivät ratkaisemaan ympäristöongelmia ja jopa säätämään sääoloja myönteiseen suuntaan. Paitsi että jälkimmäinen on periaatteessakin järjetöntä, on ratkaisuna nähty hiilidioksidipäästöjen vähentäminen tolkuttoman kallista ja lämpövaikutukseltaan minimaalista. Lisäksi lämpötila on sääolojen kokonaisuudessa vain yksi osatekijä.

Hiilidioksidin todellinen rooli ilmastotaistelussa selviää tarkastelemalla päästökysymystä energiapoliittisessa yhteydessään. Jos hiilivetyjen käyttö saataisiin ylikansalliseen kontrolliin, sen kautta voitaisiin valvoa koko energiasektoria ja siten yhteiskuntien perustoimintoja.

Säätäjän rooli on strateginen tavoite niiden valtioiden kannalta, joilla itsellään ei ole fossiilisia energiareservejä. Näitä ovat ennen muuta EU:n vanhat teollisuusmaat. Ne näkevät globalisaation vaikeuttavan tilannettaan talouden painopisteen siirtyessä väkirikkaisiin kehitysmaihin. Keskeisiä ovat etenkin Kiina, Intia, Brasilia, Meksiko ja myös uutta nousu-uraa etsivä Venäjä.

EU-vetoinen ”ilmastopolitiikka” lankesi kuitenkin Kööpenhaminassa omaan ansaansa. Vuosien kampanjoinnin ansiosta lapsikin ”tietää”, että ilmaston muutos on katastrofaalinen, että sen ovat aiheuttaneet vanhat teollisuusmaat ja että juuri ne ovat vastuussa seurauksista myös kehitysmaille. Viesti meni perille. Nousevat talousmahdit ymmärtävät jo hiilidioksidin ja energiapolitiikan yhteyden. Pienet kehitysmaat osaavat käyttää tilannetta hyväkseen, kuten Malediivien esimerkki osoittaa.

Pienet ja köyhät vaativat rikkailta rahaa ilmastonsuojelun merkeissä, suuret kehitysmaat eivät halua ulkopuolisia energiapolitiikkaansa säätämään. EU:n tavoite on turvata oma kilpailukykynsä valvomalla muun maailman energiakäyttöä ilmastoa keppihevosenaan käyttäen. Valitettavasti muu maailma ei ole kiinnostunut eurooppalaisten edun ajamisesta.

Jo vuosia on näyttänyt siltä, kuin kansainvälisessä politiikassa ja etenkään ympäristöasioiden sektorilla ei juuri muita ongelmia olisikaan, kuin sääolot ja ilmasto. Kööpenhaminan kokous merkitsee ilmastoon fokusoidun valtapolitiikan loppua. On aika palata konkreettisen ympäristöpolitiikan pariin ja lopettaa suuruudenhullut kuvitelmat maailman herruudesta hiilidioksidin avulla.

Kööpenhaminan kokouksen aikana maailmassa menehtyi yli 60 000 lasta veden puutteen ja pilaantuneen juomaveden aiheuttamiin vaivoihin. Virallisen osanottajajoukon kustannuksilla miljoonalle kuivien alueiden asukkaalle olisi kyetty kustantamaan puhdas juomavesi 20 vuodeksi.

Kööpenhamina oli mammutti, mutta myös valmistelukokouksissa osanottajia on aina tuhansia. Kokoustamisessa ei hiilidioksidia ja rahaa säästetä. Järjen vaatimus olisi, että eri maissa varat sijoitettaisiin todellisten ympäristöongelmien ratkaisuun ja torjuntaan. Energiasektorilla tarvitaan suuria panostuksia fossiilisia polttoaineita korvaaviin ratkaisuihin ja energiatehokkuutta parantavan teknologian kehittämiseen.

Nykyisen kaltaisesta ”ilmastopolitiikasta” tulee välittömästi luopua. Ilmaston ja sääolojen tutkimus tulee vapauttaa poliittisista ja taloudellisista kytkennöistä. Tutkijoiden riippumattomuus ja oikeudet töidensä julkaisuun tulee turvata. Vain tätä kautta voidaan palauttaa välttämätön luottamus ympäristön tilaa koskevaan tietoon ja siihen perustuvien toimintamallien tarkoituksenmukaisuuteen.

Kansan Tahto 22.12.2009

Jälkikirjoitus 22.12.2009

Juuri on tullut julkisuuteen IPCC:n presidentin, Rajendra Pachaurin monipuolinen ja ilmeisen arvokas toiminta eri instituutioiden, rahalaitosten ja teollisuuden piirissä oman kassansa kartuttamiseksi. Lukekaa ja arvioikaa:

http://tinyurl.com/ydpouot

Nils-Axel Mörner:

Open Letter to President Mohamed Nasheed of the Maldives

Mr. President,

You have recently held an undersea Cabinet meeting to raise awareness of the idea that global sea level is rising and hence threatens to drown the Maldives. This proposition is not founded in observational facts and true scientific judgements, Accordingly it is incorrect.

Therefore, I am most surprised at your action and must protest to its intended message. In 2001, when our research group found overwhelming evidence that sea level was by no means in a rising mode in the Maldives, but had remained quite stable for the last 30 years, I thought it would not be respectful to the fine people of the Maldives if I were to return home and present our results in international fora. Therefore, I announced this happy news during an interview for your local TV station. However, your predecessor as president censored and stopped the broadcast.

When you became president, Iwas hoping both for democracy and for dialogue. However, I have written to you twice without reply. Your people ought not to have to suffer a constant claim that there is no future for them on their own islands. This terrible message is deeply inappropriate, since it is founded not upon reality but upon an imported concept, which lacks scientific justification and is thus untenable. There is simply no rational basis for it.

Let me summarize a few facts:

(1) In the last 2000 years, sea level has oscillated with 5 peaks reaching 0.6 to 1.2 m above the present sea level.

(2) From 1790 to 1970 sea level was about 20 cm higher than today.

(3) In the 1970s, sea level fell by about 20 cm to its present level.

(4) Sea level has remained stable for the last 30 years, implying that there are no traces of any alarming on-going sea level rise.

(5) Therefore, we are able to free the Maldives (and the rest of low-lying coasts and island around the globe) from the condemnation of becoming flooded in the near future. (more…)