Vasemmistoliitto on puoluekokouksessaan 18.-20.6.2010 hyväksynyt ekologismin ideologiakseen. Ratkaisu on johdonmukainen päätepiste jo vuosia käynnissä olleelle kehitykselle puolueessa. Kun sosialismi ei ole liikkeelle ajankohtainen aate, sen pitää tilalle saada jokin toinen uskomusjärjestelmä, jonka mukaan puolue kertoo Suomen kansalle toimintaansa ohjastavansa. Lainatavarana sellaiseksi hankitaan vihreään ideologiaan keskeisesti liittyvä ekologismi. Tämän eleen tärkein kohderyhmä on vähäisen elämänkokemuksen omaava nuoriso, josta toivotaan puolueen kannatukselle pelastajaa.
Sosialismi oli utopiana yhteiskunnallinen aaterakennelma. Ekologismin näkökulmasta ihmisyhteiskunta on luonnolle haittatekijä, jota sen vuoksi tulee säädellä. Ajatus voisi olla ymmärrettävissä, ellei siihen sisältyisi ilmastoon ja sitä kautta energian käyttöön ja rooliin kytkettyä ideologis-poliittista dogmatiikkaa. Ekologismi uskoo, että ihmisen teollinen toiminta vaikuttaa ilmaston muuttumiseen siten, että elämä muuttuu maapallolla mahdottomaksi. Siksi teollisuus ja etenkin fossiilisten polttoaineiden käyttö tulee kutistaa minimiinsä, jotta haitalliseksi uskottu hiilidioksidi ilmassa vähenee. Kuvitellaan, että näin saavutetaan optimaaliset sääolot kaikkialla maailmassa.
Jokainen ihminen tajuaa tai ainakin pitäisi tajuta arkijärjellään, ettei näin ole asia. Ihmiskunnan osuus hiilidioksidipäästöistä on vain 3-4 prosenttia. Teollisena aikana pitoisuus on lisääntynyt noin kolmanneksella ja kasvu jatkuu tasaisena Kioto-sopimuksesta ja päästökaupasta huolimatta. Sääolosuhteet ovat luonteeltaan dynaamisia. Ne ovat vaihdelleet kautta aikojen merkittävästi ja toisinaan myös nopeasti. Aina sääolosuhteet ovat olleet ihmisen kannalta tärkeitä ja pakottaneet usein siirtymään sellaisille seuduille, jolla säät ovat suopeampia. Sopeutuminen onkin se periaate, jonka mukaan sääolosuhteiden muutoksiin reagoi rationaalisesti ajatteleva ihminen.
Meidän aikanamme ongelmaksi eivät ole muodostuneet sääolosuhteet, vaan se valtava ja kasvava ihmismassa, joka etsii toimeentuloansa yleensä seuduilla, jotka ovat sääolojen ääri-ilmiöiden vuoksi vaarallisia. Niitä ovat esimerkiksi merten ja jokien rannikot ja alavat suistomaat jokilaaksoineen. Vasemmistoliitto ei väestöongelmaan ota mitään kantaa. Väestöongelma olisi kuitenkin periaatteessa ihmiskunnan itsensä ohjattavissa. Sääolosuhteita ihmiskunta ei pysty haluamallaan tavalla säätelemään milloinkaan, onneksi, voisi sanoa.
Pitää todeta vielä painokkaammin: Ellei väestöongelmaa saada kansainvälisin toimenpitein hallintaan, kaikki pyrkimykset elämän jatkamiselle maapallolla tulevat epäonnistumaan. Ratkaisuilla olisi jo kiire, sillä yli kymmenen miljardin väestön elämä maapallolla muuttuu vaikeaksi, ellei mahdottomaksi.
Kukin ihminen saa uskoa mihin haluaa, kunhan ei kohtuuttomasti haittaa toisten elinehtoja. Ekologistisen perusajatuksen vuoksi omaksuttu “hiilivapaan” yhteiskunnan tavoite on kuitenkin sellainen poliittinen linjaus, joka pitää sisällään yhteiskunnan aineellisen, tuotannollis-taloudellisen perustan romuttamisen. Miten entinen vasemmistolainen työväenpuolue voi sellaiselle linjalle lähteä?
Ihmiskunta tarvitsee lisääntyvässä määrin energiaa ja aineellista kasvua. Ongelmana ei tulevina vuosikymmeninä ole hiilidioksidin synty erilaisissa energeettisissä prosesseissa, vaan energian riittämättömyys. Maapallon kasvava väestö tarvitsee elämässään myös fossiilisia polttoaineita, niin kauan kuin niitä riittää.
Tätä kehitystä Vasemmistoliitto yrittää ekologistisella valinnallaan ja politiikallaan rajoittaa. Linjaus tuottaa loogisesti myös omassa maassa sellaisia energia- ja elinkeinopoliittisia kannanottoja, jota kansakunnan tulevaisuuden kannalta ovat haitallisia, jopa suoraan vahingollisia.
Suomi on suurten haasteiden edessä. Tämä maa tarvitsee vankan energiaperustan sekä tuotannollista toimintaa, joka myös tulevaisuudessa voi toimia elinolojen perusstruktuurina kansalaisille. Vain luja tieteellis-tekninen ja taloudellinen perusta voi tuottaa kiristyvän kilpailun maailmassa ne arvot ja hyödykkeet, joiden varassa yhteiskunta elää ja kehittyy.
On totta, että palveluelinkeinot ja immateriaalitalous kasvavat samanaikaisesti, kun aineellisen tuotannon ja materiaalisten tuotantoprosessien merkitys näennäisesti vähenee. Tästä on tehty väärä johtopäätös jos luullaan, että aineellinen tuotanto on tarpeetonta tai jopa vaarallista. Asia on aivan toisin.
Sillä hetkellä, kun aineellinen, uusia arvoja luova toiminta loppuu, pysähtyy myös ulkomaankauppa ja jokainen immateriaalitalouden konsulttisopimus sanotaan irti. Yhteiskunta seisoo ja kaatuu yhä edelleen aineellisella perustalla. Sen kehittyminen ja kasvu on edellytys kaikille muille yhteiskunnan toiminnoille.
Vasemmistoliitto on valintansa tehnyt. Koska edustajakokous on hyväksynyt ekologistisen linjauksen entisen vasemmistolaisen työväenpuolueen johtoaatteeksi, ilmoitan eroavani puolueesta.
Kari Arvola